Eräs lukija lähetti minulle seuraavan sähköpostin. Mielestäni kysymys oli niin hyvä että tein siitä artikkelin:

Samoin kuin rakkaus ja pelko, viha on yksinkertaisesti vain tunne. Kun kiinnitämme huomiota sisäisiin viesteihimme, viha kertoo meille että jokin meissä ei ole OK ja kaipaa meidän huomiotamme. Viha on tervettä. Viha antaa tarpeellisen signaalin, joka kertoo että meidän on pidettävä huolta itsestämme.

Suhtautuessamme vihaan oikein, se estää meitä joutumasta tilanteisiin, jotka voivat kehittyä myrkyllisiksi jos niiden annetaan jatkua. Yksi usein kertomistani tarinoista tapahtui joitakin vuosia sitten, kun työskentelin huumeriippuvien ja alkoholistien kuntoutuskeskuksessa. Ryhmäterapian jälkeen yksi asukeista kehui sääriäni. Luulen hänen olettaneen, että olisin imarreltu. Mutta sen sijaan vastasin, että hänen käytöksensä lääkäriä kohtaan oli sopimatonta. Hän pyysi anteeksi eikä enää koskaan kohdellut minua epäkunnioittavasti.

Jos olisin ollut ammatillisesti piittaamaton, olisin voinut hymyillä ja kiittää häntä kohteliaisuudesta. Se olisi avannut jatkossa oven lisääntyvälle seksuaaliselle läheisyydelle, sillä "hyväksymiseni" olisi todennäköisesti antanut hänelle "luvan" siihen.  Mutta rajojeni ylläpitäminen sai minut reagoimaan ajoissa ja estämään mahdollisen ongelman puhkeamisen kun se oli vielä nupullaan.

Asiakkaani kysyvät usein melkein heti, miksi nimitän ärtymystä "vihaksi". Koska harmistuminen tai ärtymys tai mikä tahansa samankaltainen tunne voi helposti kehittyä vihaksi. Tavoitteemme on oppia tunnistamaan viha niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista, kun se on vielä hyvin vähäistä.

Uhrit kohtaavat tavallisesti kaksi kompastuskiveä vihan suhteen:

Kun asiat ovat menneet liian pitkälle ja uhri alkaa havahtua, hän joutuu kohtaamaan suuren määrän tukahdutettua vihaa. He ovat voineet varastoida tätä vihaa vuosia ilman todellista sen pois panemista. Kaksinkertainen Hupsista! Nyt puhumme raivosta!

Tässä vaiheessa uhrit tarvitsevat oikeutusta. Heidän on käännettävä ja väännettävä asiansa jonkun sellaisen kanssa, joka tietää mistä he puhuvat. Tämä saa kaiken tuntumaan hyvin todelliselta. Valitettavasti on kuitenkin hyvin helppoa juuttua tähän vaiheeseen, sillä oikeutus ja arvostus tuntuvat todella hyviltä.  Vihdoinkin vapautus!

Läheisriippuvat eivät juutu tähän siksi että he tahtoisivat. He eivät tiedä mitään parempaa. Läheisriippuvilla ei ole taitoja käsitellä vihaansa tehokkaasti ja oikein. Heitä ei ole koskaan opetettu käsittelemään vihaa oikein!

Muista että viha on oikea vaste, joka kertoo yksilölle, että jokin on pielessä ja vaatii hänen huomiotaan. Tämä vaatii taitavaa, tehokasta ja vakuuttavaa käyttäytymistä, joka sinun on opittava!

Joskus joku voi päästä kosketuksiin vihansa kanssa, mutta ei näytä pääsevän siitä eroon huolimatta siitä, että hän on saanut kokea jakson, joka antaa vihalle puhdistavan oikeutuksen. Tämä voi sattua niille, jotka käsitellessään menneisyyden vihaansa, eivät käsittele nykyistä vihaansa - päivittäisessä elämässään. Kun he tunnistavat rajansa ja alkavat estää muita käyttämästä heitä hyväkseen tai astumasta heidän rajojensa yli, viha tavallisesti katoaa pois.

Vihan hallinnan taidot antavat paranevalle uhrille henkilökohtaisen voiman tehdä vihalleen jotakin, niin että heidän ei tarvitse juuttua siihen voiman illuusioon, minkä vihan tunnustaminen ja syyttäminen tarjoaa.

Nämä samat tietoisuuden ja verbaaliuden taidot ovat tarpeen myös väärinkohtelijalle. Hän kieltää myös omat vihan signaalinsa! Esimerkiksi auton ratissa raivoaminen johtuu useammin siitä tunteesta, että kumppani on loukannut, kuin "tarpeesta" jännitykseen tai johonkin muuhun.