Ystävyyden Majatalo yrittää vaalia jotain kodinomaista paikkaa arjessa. Talon isännän kanssa ovat vastuuta olleet jakamassa monet niistä ihmisistä jotka kulloinkin ovat kokeneet paikan kodikseen. Jos näin erilaiset ihmiset tulevat edes auttavasti toimeen keskenään, se luo toivoa siitä, että melkein kuka tahansa voi oppia elämään melkein kenen kanssa tahansa.
Daniel Nylund
Yhteisön johtaja
Olen kirjailija ja bloggari, itsetuntemus- ja kohtaamiskouluttaja, sovintokonsultti ja auttaja. Olen myös amatööriteologi (Teoblogi.fi), harrastajafilosofi, maisemasuunnittelija, puutarhuri, kivisten ja puisten sydänten muotoilija, leipuri, kokki ja muurari. Niin ja entisessä elämässäni oli ytimennäivertäjätoukka.
Yhteisöeläjä olen ollut teini-iästä asti. Tämä on hippiunelmani versio 6.28. Puolierakkona olen uhmannut depressiivistä eristäytymisen taipumusta rakentamalla mahdollisimman vieraanvaraista yhteisöllisyyttä, joka ei tee väkivaltaa kenenkään yksilöllisyydelle. Samassa hengessä pidän aina silloin tällöin vapaehtoisille Danielin Anarkristillistä Hippikoulua, jossa pohdimme elämän vaikeimpia asioita.
Rakastan laittaa pienille porukoille unohtumattomia kulinaarisia nautintoja monen unelman rantaterassilla. Pidän ilmapiiristä, jossa jotenkin itsestään karsiutuu suuri osa arjen epäkohtaavasta vuorovaikutuskulttuurista.Tuntuu hienolta ja etuoikeutetulta elää niin lähellä vilpittömän dialogin ja todellisen kohtaamisen mahdollisuuksia.
Olen ikäni etsinyt mahdollisuutta elää vastaanottamiseen ja antamiseen rakentuvaa kiitollisuustaloutta kateellisen vertailun ja ankaran kilpailun maailmassa. Ystävyyden Majatalossa elää tuhansien ihmisten anteliaisuus, joka kiitollisuutemme kautta muuttuu lahjoiksi muille. Sydämeni on läpikulkupaikka. Silti koen syvää kuulumista kaikkien niiden kanssa, jotka ovat paikkaamme käyttäneet tilapäisenä toipumiskotina jostain vanhasta samalla kun ovat valmistautuneet johonkin uuteen. Jokainen kohtaamisen hetki, jolloin totuus ja armo ovat syleilleet toisiaan, on jättänyt lujittuneen pehmeyden myös minun sydämeeni.
Kiitollisena elän nuoruuteni unelmia todeksi yhdessä kumppanini Soilen kanssa. Ylpeänä katsoin miten tyttäreni Tiu hoiti toiminnanjohtajan tehtäväänsä samalla kun osa sisaruksista kantaa aktiivista vastuuta Majatalon kehittämisessä. Hyvyyden vaihdantatalous on antanut minulle tarkoituksesta painavan elämän.
Lista Danielin kirjoittamista Ystäväkirjeistä.
Daniel kirjoittaa myös Teoblogia joka esittelee René Girardin teoriaa halun mimeettisestä luonteesta, kateellisesta kilpailusta, väkivallan pyhittämisestä, syntipukkimekanismista ja myyttien tavasta vaientaa uhrin ääni.
Daniel Salon Seudun Sanomissa 2016: Tuhansien tarinoiden Ystävyyden Majatalo
Daniel Kantri – lehdessä 2015: Ystävyyden Majatalossa parannutaan yhdessä
Daniel Helsingin Sanomat – lehdessä 2014: Antelias majatalon isäntä sama juttu Hesarin sivulla.
Daniel Kotimaa -lehdessä 2013: Kutsumushippi
|
Soile Lehti
Yhteisöohjaaja
Olen äiti, Danielin kumppani elämässä ja työssä. Ystävyyden Majatalossa olen yhteisöhoidon ohjaaja ja ihmisten auttaja.
Opiskelen psykoterapeutiksi, koska haluan auttaa ihmisiä pois tuskasta ja osallistua yhteisömme kehittämiseen vielä paremmaksi paikaksi käsitellä kolhujaan.
Arvostan valtavasti sitä syvälle juurtunutta kohtaamisen henkeä, joka Majatalossa on kolmenkymmenen vuoden aikana kasvanut. Yhteisöllinen vastavuoroisuus on vahvistanut haluani palvella muitakin heidän kasvussaan rehelliseen ja rakastavaan elämään.
Käyn täällä päivittäisiä keskusteluja talon asukkaiden ja täältä tilapäisesti apua hakevien kanssa. Työnohjausta saan Danielilta, omalta terapeutiltani ja tietysti kouluttajiltani Psykoterapiainstituutissa.
Unelmani on tulevaisuudessa erikoistua traumaterapeutiksi. Se on ala, joka viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on kehittynyt valtavasti. Sydämessäni asuu usko siihen, että lapsena rikotullakin on mahdollisuus tarpeeksi ehjään ja hedelmälliseen elämään. Yhteisöllisellä vertaistuella on tärkeä merkitys raskaankin menneisyyden kohtaamisessa.
Majatalo on koti myös tyttärelleni. Rakastan täällä emännöintiä, ihmisten kohtaamista, talon väen kanssa viihtymistä, siivoamista, tiskaamista ja kaikkea yhteisen kotimme arkeen liittyvää.
Olen niin kiitollinen kaikille ystäville, jotka olette tehneet tämän paikan turvalliseksi varakodiksi sadoille sellaista tarvitsevalle. Arvostan jokaista mahdollisuutta saada tutustua teidän tarinaanne ja kuulla jotain suhteestanne tähän taloon ja työhön. |
Teja Rönni
Järjestökoordinaattori
Olen asunut Ystävyyden majatalossa kesästä 2017 toiminnanjohtajan ja myöhemmin koordinaattorin nimikkeellä. Toimenkuva on pitkälti pysynyt samana: teen työlistoja, hoidan juoksevia asioita, taloushallintoa, sähköpostiliikennettä ja toimin yleisenä jokapaikanhöylänä.
Olen myös kirjallisuudentutkija, yrittäjäperheen lapsi, maaseudun kasvatti, aviopuoliso, pöytälaatikkokirjailija, roolipelaaja, eläinystävä ja ennakkoluuloton ajattelija.
Polkuni on lähtenyt liikkeelle Ikaalisista, pienen maalaiskaupungin reunamilta. Lukion jälkeen polkuni teki mutkan Kauhajoen evankelisessa opistossa, josta jatkoin matkaa Pohjanmaan pohjoispuolelle, Ouluun. Oulun yliopistossa opiskelin kirjallisuutta ja lähdin mukaan kaikenlaiseen kulttuuritoimintaan. Huomasin pian, että idearikkaalle ja organisointitaitoiselle ihmiselle löytyy monenlaisia hommia.
Päätin kauan sitten, että haluan työn, joka ei saa minua vihaamaan maanantaita. Uskaltaisin väittää löytäneeni sen. Olen parhaimmillani suunnitellessa, ideoidessa ja kanssaihmisten kanssa keskustellessa ja puuhaillessa.
Kehitän mielelläni taitojani ja tietojani ja annan ne myös mielelläni muiden käyttöön. Majatalo puolestaan on löytänyt kekseliään suunnittelijan, joka ei pelkää tarttua toimeen. Olen sukkela suustani, kätevä käsistäni ja terävä päästäni. Ikä ei vielä paina ja tiedonjano ei yliopistossa sammunut.
Jos olen jotain polullani oppinut, niin ainakin sen, että vaikka pää edellä vieraaseen veteen hyppääminen voikin olla huono idea, uutta ja erilaista ei silti kannata lähtökohtaisesti pelätä.
Lisäksi Majatalon laiturilta voi hypätä pää edellä veteen.
Muita talon asukkeja
Yksin tämä unelma ei olisi ikinä onnistunut. Majatalossa näkyy joka paikassa monen käden rakastava jälki. Danielin, Soilen ja Tejan lisäksi talossa asuu joukko eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia yksilöitä joista kaikki antavat oman panoksensa talon pyörittämiseen ja joille majatalo on koti. Jotkut viihtyvät joukossamme vuosia, toiset ovat vain lyhyemmällä visiitillä – kaikki ovat kuitenkin yhteisömme jäseniä.
| Peppiina, nuorisoedustus |
Aki, jokapaikanhöylä |
| Kari, remonttimestari ja yön ritari |
Ale, metsähurri |
| Johanna, toiminnan nainen |
Tommi, ”aamuvirkku” |
| Kristian, mestari |
Harri, monitoimikone ja kokovartalokärpänen |
|
|
|
|