Ystävyyden Majatalo yrittää vaalia jotain kodinomaista paikkaa arjessa. Talon isännän kanssa ovat vastuuta olleet jakamassa monet niistä ihmisistä jotka kulloinkin ovat kokeneet paikan kodikseen. Jos näin erilaiset ihmiset tulevat edes auttavasti toimeen keskenään, se luo toivoa siitä, että melkein kuka tahansa voi oppia elämään melkein kenen kanssa tahansa.

Teja Rönni
Järjestökoordinaattori

Olen asunut Ystävyyden majatalossa kesästä 2017 toiminnanjohtajan ja myöhemmin järjestökoordinaattorin nimikkeellä. Toimenkuva on pitkälti pysynyt samana: teen työlistoja, hoidan juoksevia asioita, taloushallintoa, sähköpostiliikennettä ja toimin yleisenä jokapaikanhöylänä.

Olen myös maaseudun kasvatti, kirjallisuudentutkija, aviopuoliso, yrittäjäperheen lapsi, pöytälaatikkokirjailija, roolipelaaja, eläinystävä ja ennakkoluuloton ajattelija.

Polkuni on lähtenyt liikkeelle Ikaalisista, pienen maalaiskaupungin reunamilta. Lukion jälkeen polkuni teki mutkan Kauhajoen evankelisessa opistossa, josta jatkoin matkaa Pohjanmaan pohjoispuolelle, Ouluun. Oulun yliopistossa opiskelin kirjallisuutta ja lähdin mukaan kaikenlaiseen kulttuuritoimintaan. Huomasin pian, että idearikkaalle ja organisointitaitoiselle ihmiselle löytyy monenlaisia hommia.

Päätin kauan sitten, että haluan työn, joka ei saa minua vihaamaan maanantaita. Uskaltaisin väittää löytäneeni sen. Olen parhaimmillani suunnitellessa, ideoidessa ja kanssaihmisten kanssa keskustellessa ja puuhaillessa.

Kehitän mielelläni taitojani ja tietojani ja annan ne myös mielelläni muiden käyttöön. Majatalo puolestaan on löytänyt kekseliään suunnittelijan, joka ei pelkää tarttua toimeen. Olen sukkela suustani, kätevä käsistäni ja terävä päästäni. Ikä ei vielä paina ja tiedonjano ei yliopistossa sammunut.

Jos olen jotain polullani oppinut, niin ainakin sen, että vaikka pää edellä vieraaseen veteen hyppääminen voikin olla huono idea, uutta ja erilaista ei silti kannata lähtökohtaisesti pelätä.

Lisäksi Majatalon laiturilta voi hypätä pää edellä veteen.

Muita talon asukkeja

Yksin tämä unelma ei olisi ikinä onnistunut. Majatalossa näkyy joka paikassa monen käden rakastava jälki. Danielin, Soilen ja Tejan lisäksi talossa asuu joukko eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia yksilöitä joista kaikki antavat oman panoksensa talon pyörittämiseen ja joille majatalo on koti. Jotkut viihtyvät joukossamme vuosia, toiset ovat vain lyhyemmällä visiitillä – kaikki ovat kuitenkin yhteisömme jäseniä.