Kirjani on nyt valmis rikki revittäväksi ja uudelleen koottavaksi PALAUTTEIDEN pohjalta. Jos sinulla on Word ja mahdollisuus sen kautta tulla työstämään yhteistä dokumenttia voi ilmoittautua minulle tässä tai yksityisesti.
Minulla ei ole tähän kirjaan vielä KANSIKUVAA tai edes ideaa sellaiseksi. Jos haluat toteuttaa omaa tai AI:n luovuutta, lähetä minulle ehdotuksesi.
Minulle ei ole tähän myöskään KUSTANTAJAA, joten jos sinulle on yhteyksiä johonkin tarpeeksi fiksuun taloon, niin käytä vaikutusvaltaasi.
Jos haluat tehdä ENNAKKOTILAUKSEN kirjastani, voit tehdä sen tätä kautta. Kustansi sen sitten kuka tahansa, tulemme ostamaan ainakin 500-1000 kpl Kohtaaminen ry:n varainkeruuta varten. Maksat kirjan vasta kun saat sen. Hinta tulee olemaan korkeintaan 30€.
Missiomme on auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria takaisin maailman pelastajiksi, tai ainakin oman elämänsä toimijoiksi.
TEE ENNAKKOTILAUS KIRJASTA. 30e.
Turhaumasta unelmaan
Haluan Raamatun takaisin fundamentalisteilta!
Gutenbergin keksimän kirjapainotekniikan jälkeen Raamatusta tuli kaikkein halutuin kirja. Ihmiset maksoivat itsensä kipeäksi saadakseen omistaa Raamatun omalla kielellään. Aluksi vain kirkoilla ja rikkailla oli siihen varaa, mutta 1800 luvun alkuun mennessä Raamattuja oli painettu 1,3 miljardia kappaletta ja se oli ylivoimaisesti luetuin kirja maailmassa.
Nykyään Raamattuja painetaan noin 80 miljoonaa kappaletta vuosittain, jotta kaikille ripille tai naimisiin päässeille tai vankilaan joutuneille riittäisi omansa. Vaikka olemme kasvaneet juutalais-kristillisen perinnön kätilöimässä kulttuurissa, juuri kukaan ei enää ole kiinnostunut sen kirjallisista juurista. Kaikki papitkaan eivät ole jaksaneet lukea koko Raamattua. Miksi?
Valistus, modernismi, sekularisoituminen, postmodernismi ja kännyköiden taika selittää osan, mutta on muitakin syitä. Kirja on jäänyt yhteiskuntamme kaikkein konservatiivisempien voimien vangiksi, kaikkien merkittävien uudistusten jarrupolkimeksi.
Minua harmittaa se, miten fundamentalistit ovat omineet Raamatun itselleen muuttumattomana täydellisenä Jumalan sanana, jota vain he osaavat lukea oikein.
Olen kyllästynyt Raamatulle tuotettuun mainehaittaan, kun sillä moralisoidaan ihmisten seksuaalisuutta ja puututaan jonninjoutaviin yksityiskohtiin yksilön elämässä.
Minua nolottaa se, miten Raamatulla yritetään mitätöidä tieteen ilmeisimmät totuudet ja oikeutetaan ihmisten ilmeisimmät typeryydet.
Minua pelottaa se, miten Raamatun väkivaltaisimmilla kuvauksilla edelleenkin lietsotaan vihaa, väkivaltaa ja sotaa toisin ajattelevia ja eri tavalla eläviä kohtaan
Minua kauhistuttaa, miten monessa valtiossa Raamatulla yritetään mitätöidä kansan demokraattista valtaa ja lietsoa vanhoja Jumalan nimissä hallitsevia kuninkaita takaisin ruhtinaiksi.
Minua kismittää, kun näen fundamentalismin absoluuttisuutta vastaan kapinoivien samaistavan koko Raamatun siihen henkiseen väkivaltaan, johon sitä on käytetty, enkä siksi yhtään ihmettele siitä seuraavaa taipumusta tehdä Raamatusta vaarallinen tai turha kirja.
Minua ärsyttää se, miten jotkut yrittävät Raamattua lukematta kierrättää se tervassa ja peittää se höyheniin. Toiset kattavat jokaisen Raamatun kirjaimen lehtikullalla, koska pitävät niitä Jumalan sanoina, vaikka ovat lukeneet Raamatun jo kymmeniä kertoja.
Unelma aikuisen metamodernista tavasta lukea Raamattua
Entisenä maailmanlopun odottajana unelmoin nyt aikuisesta tavasta lukea Raamattua, sellaisesta tavasta, joka toimii sen jälkeen, kun moderni rationalismi ja postmoderni dekonstruktio ovat tehneet hyödylliset tehtävänsä. Unelmoin metamodernista lähestymistavasta, joka on valmis oppimaan myös esimodernista ja myyttisistä kulttuurikoodeista, mutta ilman niiden sudenkuoppia.
Minulla on lapsellisen innostunut aikuisen unelma kulttuurista ja erityisesti kristillisyydestä, joka ei ole vain vasemmistolaista tai oikeistolaista, vanhaa tai uutta, perinteistä tai ainutlaatuisen yksilöllistä, konservatiivista tai liberaalia, esimodernia tai postmodernia, mystistä tai käytännöllistä, rituaalista tai rationaalista, symbolista tai verbaalista, liturgista tai keskustelevaa, vaan koko kulttuurihistorian kaikkien kehitysvaiheiden parhaimmista perinteistä oppivaa, syvästi historiallista tutkimista, korkeasti transrationaalista kokemista, monikaistaista ajattelua, joka ei enää linnoittaudu mihinkään, vaikka oppii kaikista kristillisistä perinteistä, jokaisesta taiteen lajista, eikä sulkeudu yhdenkään tieteen ulkopuolelle, vaan harjoittaa kaikkein ankarinta itseironiaa kritisoidessaan omia valtarakenteitaan.
Siksi minä haluan Raamatun takaisin, en vain itselleni, vaan kaikille, jotka ovat kiinnostuneet tutkimaan kilpailevaa vertailua, kaunaista kateutta, katkeraa kostoa ja pelastavaa rakkautta ikivanhojen tarinoiden ja historiallisesti tuoreempien kertomusten kautta.
Haluan Raamatun takaisin kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneet ihmiskunnan pyhitetyn väkivallan historiasta, uhraamisen merkityksestä ennen ja nyt, halujen tarttuvuudesta, taipumuksestamme tulla vihollistemme kaltaisiksi ja ratkaista keskinäiset vihollisuutemme Mooseksen ritualisoimalla tavalla, eli syntipukin uhraamisen avulla.
Haluan antaa Raamatulle kunnian myyttisen väkivallan purkajana ja länsimaisen uhritietoisuuden, ihmisarvon sekä itsekriittisen perinnön kätilönä. Länsimaisen liberalismin ja humanismin juuret ovat paljon valistuksen aikaa syvemmällä. Siksi ei kannata katso menneitä kokemisen ja oppimisen tapoja vain voitettuina typeryyksinä, jotka onneksi ovat jääneet taaksemme.
Haluan vapauttaa Jeesuksen jeesustelusta ja tutkia, mitä kertomukset hänestä ovat paljastaneet meille itsestämme, historiastamme ja mahdollisuuksistamme pelastua väkivaltaisesta uskonnollisuudesta sovinnon rakentajiksi. Näiden kertomusten erilaisuus ja ristiriitaisuus tekee Jeesuksen persoonaan tutustumisen mielenkiintoiseksi. Hän on kuin se vähän kummallinen isovanhempi, josta pitikin olla tarpeeksi monta tarinaa, jotta hänestä hahmottuisi tarpeeksi realistinen kuva. Sen kuvan ulottuvuuksia avataan uudella antaumukselle ja tarkkuudella vielä parituhatta vuotta niiden kirjoittamisten jälkeen.
Kiitos sinulle siitä, että seurasit intuitiotasi, uhmasit ennakkoluuloasi tai ihan vain piruuttasi luit tähän asti. Tervetuloa pahimpien painajaisteni ja tärkeimpien toiveitteni uskomattomaan kirjastoon, jonka tekstit ovat innoittaneet tappamaan ja rakastamaan, tuhoamaan ja rakentamaan, tyhmistämään ja viisastumaan enemmän kuin mikään muu kokoelma pyhiksi uskottuja tarinoita maailmassa.
Toivottavasti olet jo koukuttunut sen veran, että voimme jatkaa juttua, kun olet hikoillut uusia näkökulmia avaavan kirjani loppuun asti. Raamattua ei kannata lukea vääntämällä mieltään siunatuksi uskottuun kognitiiviseen dissonanssitilaan. Se on tarpeeksi vaikea kirja niillekin, jotka lukevat sitä uskollisena myötäsyntyiselle tolkulleen. Modernit tieteet ja postmoderni kritiikki jättivät Raamatun vain fundamentalistien pyhäksi kirjaksi ja fundamentalistien käytössä kirjasarja ei selvinnyt edes kriittisyyden alkeita harjoittavien rippikoulunuorten uskottavuustestistä.
Raamattu on minusta kokonaisuudessaan metamodernin aikuista mieltä vaativa kirja. Sen kirjallisen sivistyksemme alkujuurilta asti kasvanut aarteisto ei aukea someaddiktin kolmen sekunnin kärsivällisyydellä tai ylivirittyneen teinin hormonihöyryisellä keskittymiskyvyllä. Nuoret ja nokkelat opiskelijatkin voivat tehdä monituhatvuotisesta kirjasarjasta teräviä huomioita, vaikka eivät ymmärrä edes 1960-luvun musiikistakaan mitään. Pitkän historiallisen kokonaisuuden hahmottaminen vaatii aikuisen nöyrää viisautta. Onko itselläni sitä vieläkään, jää sinun arvioitavaksi.
Ehkä sinäkin synnyit osaksi modernismin suurta ja varmaa kertomusta kaiken tarkoituksesta ja ihmisen osasta maailmassa. Vai pullahditko postmoderniin maailmaan, jossa varmat teoriat, ehdottomat opit ja täydellisen ilmoituksen kirjat oli poimittu niin pieniksi palasiksi, että sinusta tuntui hassulta ylipäänsä olla varma yhtään mistään? Kaikki menneet maailmanselitykset tuntuivat vain noloilta opeilta, joihin edellinen sukupolvi oli vain tyhmyyttään uskonut.
Itse olen elänyt kumpaakin historiamme vaihetta niin suurella intensiteetillä, että koen tarpeelliseksi kirjoittaa itseni lopullisesti ulos lapsuuteni fundamentalistisista latteuksista, nuoruuteni rationaalisesta koppavuudesta, keski-ikäisestä kyynisyydestäni ja sisälle viisaampaan ja syvällisempään tapaan uskoa uskomattomaan ja epäillä uskottavaa.
Mitä tulossa on?
Tämä ei ole tieteellinen tutkielma, vaan intohimosivistyneen puskateologin osittain omaelämäkerrallinen päänselvitystarina, jonka avulla yritän itsellenikin sanoittaa, missä kuljen elämäni kamalimman, paljastavimman ja haastavimman kirjasarjan kanssa. Kerron sinulle, mitä Raamatusta nykyään uskon, sanomatta, että sinunkin on uskottava näin tai palat helvetissä.
Uskominen on minulle luova prosessi, joka iän myötä muuttuu sekä muodoltaan että sisällöltään. Jotkut muutokset tuntuvat kuolemilta ja toiset ekstaattisilta oivalluksilta, mutta suurimmat muutokset ovat melkein huomaamattomia kasvumuutoksia. Tätä kirjoittaessani olen kokenut kaikkia kolmea luovuuden lajia.
Olin jo onnittelemassa itseäni työn valmistumisesta, kun innostuin kirjoittamaan sen viimeistä lukua aikuisesta kristinuskosta ja postmodernia aikaa seuraavasta metamodernista kulttuurisiirtymän vaiheesta, jonka uskon alkaneen.
Se johtikin kauan padottuina olleiden oivallusten läpimurtoon ja tajusin, että tämä oli liian iso tulva loppukaneetiksi. Minun oli palattava alkuun ja upotettava koko kirjan selkäranka meneillään olevaan kulttuurikoodistoon.
Ensin kerron keille kirjoitan ja keiden kanssa haluan kirjani kautta keskustella. Sen jälkeen kerron fundamentalismin luonteesta, historiasta ja haittavaikutuksista yksilölle, yhteisöille ja koko maailmalle. Kerron myös mitä itse olen fundamentalistisesta kasvuvaiheestani oppinut.
Sen jälkeen sijoitan tulollaan olevan metamodernin oppimisasenteen ajattelun historian kartalle, kerron miten olen itse sen mieltänyt ja miten toivon sen vaikuttavan kristillisyyden evoluutioon ja koko kulttuuriin.
Toisessa osassa hahmotan metamodernia tapaa suhtautua Raamattuun, ihmisen ja Jumalan suhdehistoriana, mitä kirjasarja kertoo ihmiskunnan kulttuurin muodostuksesta, myyteistä ja niiden dekonstruktiosta, pyhitetystä väkivallasta ja sen paljastamisesta, länsimaisen itsekritiikin juurista ja siitä, miten suuren kirjan kanssa kannattaisi painia.
Lopuksi annan lyhyen johdannon evankeliumeihin, joiden pohjalta olen monta vuotta rakentanut omaa tarinallistettua tulkintaani Jeesuksen elämästä, opetuksesta, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Sen löydät keskeneräisenä TeoBlogista.
Tämä ei ole taisteluhuuto fundamentalisteja vastaan, vaikka olenkin heille monesta asiasta vihainen. Minä vain haluan Raamatun heiltä takaisin kenen tahansa uteliaisuuden kohteeksi ja uuden oppimisen lähteeksi.
TEE ENNAKKOTILAUS KIRJASTA. 30e.
Palautetta kirjasta
Tämän kirjan julkaisua odotan! Tulee olemaan puhuttelevaa ja tervehdyttävää luettavaa monille. Kiitos Daniel Nylund!
Ja kyllä, hyväksyin minua koskevan mainintasi käsikirjoituksessa. 🥰
Heli KarhumäkiLuin haastattelun, jossa opetusneuvos Kalevi Virtasen on sanonut, että
”Suomessa on menossa syvälle uskomisen maailmaan ulottuva murros: suomalaiset ovat irrottautumassa pakottavasta kristillisyydestä, sellaisesta raamatullisuudesta, jossa sana tulee ylhäältä ja sanelee mitä sinun tulee uskoa ja ajatella.”
Ajattelin, että tuo mies taitaa olla samassa juonessa uuden kirjani kanssa, joten nujersin ujouteni ja pyysin häneltä palautetta. Tuntui, että sain parin nikamaan lisää selkärankaani, kun luin kirjallisuuden ammattilaisen rohkaisevaa palautetta, josta hänen luvallaan julkaisen muutaman rivin:
”Tämän tekstin kirjoittaja on tutkinut lukuisia kirjoja ja pohtinut asioita monista näkökulmista. Osa näkökulmista ja kysymyksistä on sellaisia, että mieleeni ei tule vastaavaa pohdintaa. Niin moneen suuntaan katsellaan ja vettä syvistä lähteistä nostetaan. Näin teksti tuo esiin uusia, outojakin kysymyksiä. Lisäksi kirjoittaja hallitsee suomen kielen. Siispä tosi mielenkiintoinen käsikirjoitus, joka avaa suomalaiseen raamattua ja kristinuskoa koskevaan ajatteluun uusia uomia. Lähes aina tekstissä katsellaan kohteita valtavirrasta poikkevalla tavalla. Lukijalle jää mielikuva, että osa teksteistä on kirjoitettu kivun ja surun kautta.
Tekstissä on useampia ulottuvuuksia: Henkilökohtainen kertomus omasta fundamentalismista ja siitä parantumisesta. Pidin näistä osuuksista paljon, koska ne tuntuivat tutuilta omassakin elämässäni. Kuitenkin tämän kirjoittajan kokemukset ovat paljon, paljon rajumpia ja hänen irrottautumisensa omasta taustastaan on myös rajumpi. Helluntailaisuudessa kasvaneet ystäväni kertovat samanlaisia tarinoita.
Raamatun kertomukset uusin silmin. Nämä olivat tosi kiinnostavia. Esimerkiksi Jeesus Nasaretin synagogassa, Aabraham uhraamassa poikaansa. Näitä olisin lukenut enemmänkin, koska niistä tulee läpi syvä Raamatun kertomuksen tuntemus ja pohdinta. Jeesuksen elämä ja toiminta uusin silmin. Tämäkin oli tosi kiinnostavaa ja olisin lukenut tätä enemmän.
Odotan mielenkiinnolla kirjaa, joka näistä liuskoista työstämisen jälkeen ilmestyy.”
Opetusneuvos Kalevi VirtanenSain Kalevilta myös kriittistä palautetta, jonka pohjalta yritän parannella kirjaa.
Tässä joitakin Kalevin kirjoista:
Tässä Olen Kirjapaja Kirjapaja. 2023. 1922.
Vapaa Pudotus armoon. Kirjapaja.
Valo syntyy pimeässä – havaintoja elämän keskeltä (Tommy Hellstenin kanssa) Kirjapaja.——————–
Kirjasi on mielenkiintoinen ja tärkeä kuvaus omasta polustasi selkeyteen. Pidän sitä arvokkaana lisänä siinä keskustelussa, jota maassamme tällä hetkellä käydään kristillisen uskon keskeisistä asioista. Olen vakuuttunut siitä, että kirjasi tulee näyttämään monille lukijoille tien päästä ulos fundamentalismin kahleista. Tätä pidän erityisen suuressa arvossa kirjassasi.
Et jätä lukijaa kriittisten ajatusten vankilaan, vaan osoitat tien, jota on hyvä kulkea.
Teologian tri Seppo Rissanen
