Ystävyyden Majatalo

Pyytämään opettelua – Ystäväkirje

Sisältö:

Rakkaat etäystävät

Olemme Ystävyyden Majatalossa vastuullisesti eristyksissä, niin kuin on melkein koko maailma. Minä ja muutamat muut talon asukkaat kuuluvat riskiryhmään, joten päätimme heti ottaa kaikki varotoimenpiteet vakavasti. Uskomme, että Ystävyyden Majataloa ja toipumistyön osaamistamme tarvitaan enemmän kuin koskaan tulevina vuosina tämän kriisin jälkeen.

Toipilaskiintiömme on täynnä, mutta karanteenin kautta voimme sitä jonkin verran kasvattaa. Tämä voisi olla hyvä paikka jollekin pakkolomautetulle selvittää päätään ja keventää sydäntään. Tarjolla olisi kolme tai neljä ryhmäkokoontumista viikossa, yksilöterapiaa ja yhteisöllisyyden tarjoamat arjen avut.

Vielä viime hetkinä ennen ovien sulkeutumista otimme riskillä kaksi hätään joutunutta taloomme. Toinen oli juuri maahan saapunut toimittaja, joka tutkii alhaalta päin lähtevää eettistä yhteiskunnallista vaikuttamista pohjoismaissa. Hänelle oli luvattu kolmen kuukauden taiteilijaresidenssi Turussa. Se kuitenkin peruttiin heti, kun hän oli tullut satamaan. Kerrottiin vain, että meille voi soittaa: ”He ovat yleensä aika ystävällisiä ja auttavaisia.” Toinen oli luovuttanut asuntonsa ja menossa Espanjaan edesauttaakseen kutsumustaan kristittyjen ja muslimien sovinnon edistämisessä. Kun rajat menivät kiinni, hänelle jäi vaihtoehdoiksi Valamo tai me.

Tällä kokoonpanolla olemme jatkaneet työtämme, paitsi että samalla menetimme mahdollisuuden ansaintaan, jolla olemme pystyneet kattamaan osan työmme kuluista. Siitä enemmän myöhemmin.

Päätimme saman tien, että etsimme kaikki mahdolliset tavat jatkaa ja laajentaa sen tekemistä, mikä osaamme ja minkä koemme kutsumukseksemme. Ensimmäiseksi laitoimme kyläryhmäämme tarjouksen auttaa yksin jääneitä kauppareissuilla tai muulla tavalla. Seuraavaksi hankimme ohjelman etäyhteyksiä varten ja aloimme suunnitella, miten voisimme auttaa niitä, joiden karanteeni on oikeasti ankea ja yksinäinen.

Tervetuloa etäyhteisöön

Olin noin 40 vuotta sitten tietotekniikan hyödyntäjien eturivissä, mutta tekninen laiskuuteni on vähän jarruttanut avoimuuttani alan tarjoamille uusille mahdollisuuksille. Nyt olen siitä tosi innostunut, enkä enää ole vaivannut itseäni uuden oppimisella, vaan delegoinut sen ihmisille, joilla se jo on hallussa. 

Olemme perustaneet oman Facebook ryhmän Ystävyyden Majatalon etäyhteisölle. Jos olet talon vanha ystävä tai haluat meihin tutustua, voit liittyä ja kutsua muitakin siihen mukaan. Kerromme siellä etäyhteystapahtumista Zoomissa, keskustelemme, vaihdamme kuulumisia, kuvia jne.

Olemme myös perustaneet etäyhteisön. Perusajatuksemme on avata oman arkemme käytäntöjä ja kutsua sinut siihen mukaan. Ehkä olet talon vanha tuttu. Ehkä et ole koskaan käynyt, mutta haluat nyt tutustua. Tärkeintä on, että varaat noin puolitoista tuntia ottaaksesi itsesi ja muut vakavasti. Daniel ja Soile ohjaavat ryhmiä sunnuntaista keskiviikkoon. Muista illoista talomme toipilaat kantavat vastuun.

Tervetuloa etäpääsiäiseen

Joulu, uusi vuosi, pääsiäinen ja juhannus ovat olleet ovat niitä juhlia, joissa olen kertonut omista tärkeistä arvoistani ja uskomuksistani jotain. Muina aikoina olen keskittynyt vain soveltamaan niitä arkeen. Pääsiäinen on ollut minulla näistä pyhistä kaikkein tärkein. Aikoinaan pidimme aina pääsiäispyhinä puolihiljaista retriittiä, jolloin keskityimme pääsiäiskertomuksen nostattamiin teemoihin.

Siinä vaiheessa, kun aloimme siirtää talouttamme yksityisestä tuesta enemmän ansainnan puolelle, yksi suurimmista asiakkaistamme ja retriittien pitäjistä halusi välttämättä käyttää pääsiäistä omaan ohjelmaansa. Taloudellisista syistä luovuin vastahakoisesti siitä. Sen jälkeen olen jokaisena pääsiäisenä kaivannut mahdollisuutta viettää asiasta kiinnostuneiden kanssa hiljaista, pohdiskelevaa, itsetuntemuksellista ja ehkä myös hengellisille ulottuvuuksille avautuvaa aikaa yhdessä. Nyt olen tosi iloinen siitä, että tämä tilanne on pakosta avannut siihen uuden mahdollisuuden.

Nyt kun useimpien on pakko hidastaa tahtia, voit kerrankin hiljentyä tutustumaan itsellesi vieraaseen tai liiankin tutuksi käyneeseen pääsiäiskertomukseen. Luen dramatisoimaani pääsiäisen kertomusta kuunneltavaksi tai/ja katseltavaksi. Luennat ovat historiallisesti yleissivistäviä ja itsetuntemuksellisesti hyödyllisiä niillekin, jotka eivät lähtökohtaisesti ole kiinnostuneita hengellisyydestä tai uskonnosta. Minä pidän Jeesusta maailman suurimpana uskontokriitikkona.

Aloitimme pääsiäisen vieton jo palmusunnuntaina. Luentani syöttäminen YouTubeen on ollut aika hidasta, mutta yritämme ainakin päivän luennat saada syötettyä edellisen yön aikana. Itse jatkan luentaa niin pitkälle kuin ääni kestää. Ensimmäiset keskustelut ovat toteutuneet aika kunnioittavassa ja oivaltavassa hengessä.

Päivittäin klo 19, maanantaihin 13.4. saakka Daniel ja Soile ohjaavat tematiikkaan liittyvää rauhallista dialogia Zoomissa. Näinä päivinä muut Zoom-ryhmämme ovat tauolla.

Toivomuksena on, että kuuntelet ainakin yhden päivän luennan ennen kuin liityt tapaamiseen, koska tulemme keskustelemaan myös niiden pohjalta. Zoom-dialogiin ei voi liittyä kesken keskustelun, joten ole ajoissa.

> Täällä ohjeet osallistumiseen

Videot ja äänitiedostot löydät täältä:
Luennat kuunneltavissa Anchor.fm:ssä
Luennat katseltavissa Youtubessa

Kuulumisia

Olen taas kerran pahoillani siitä, että kirje teille on ollut turhan pitkällä tauolla. Tällä kertaa keskitymme ihan akuutteihin kuulumisiin. Lyhyesti voin kuitenkin sanoa, että meille kuuluu pääasiassa hyvää. Työmme kantaa hyvää hedelmää. Olemme keränneet toipumiskertomuksia, joita tulemme myöhemmin jakamaan kanssanne enemmän. Pääsiäisen aikaan (en muista milloin) on Ylellä meistä tehty haastattelu, jossa myös kerromme jotain arjestamme.

Soile valmistuu kesällä Bristolin yliopistosta psykoterapeutiksi ja tulee sen jälkeen kasvattamaan panostaan täällä. Nytkin häneltä voi tilata etäterapia-aikoja sähköpostitse, skypen kautta tai puhelimella.

Teja on muutamaksi kuukaudeksi lomauttanut itsensä säästääkseen kutistuvaa ruokakassaamme. Hän talkoilee täällä ja ansaitsee rahaa tekemällä etätöitä muualle. Teja aikoo parin vuoden sisällä siirtyä muihin tehtäviin. Hänen miehensä Jari valmistuu ja hän haluaa siihen mennessä muuttaa etäavioliitonsa lähisuhteeksi. Jos tunnet kutsumusta toimintamme koordinaattoriksi, voit ottaa yhteyttä tai/ja tulla tänne sitä harjoittelemaan. Teja auttaa mielellään uuden koordinaattorin työhön kiinni.

Minun äitini kuoli jouluaattona rauhallisesti sängyssään. Viimeiset sanansa minulle olivat: ”Pitäkää toisistanne huolta.” Meidän välimme ehtivät selkeytyä, eikä mitään olennaista jäänyt sanomatta. Itse olen nyt tauolla syöpähoidoista ja voin sen takia oikein hyvin. Olen kerännyt voimia ja materiaalia seuraavan kirjani kirjoittamiseen. Pähkäiltyäni parin aihevalinnan välillä olen päätynyt kirjoittamaan kateudesta. Minulla on siitä runko ja perusmatsku jo valmiina.

Meillä oli Soilen kanssa käydä tosi hassusti tämän koronakriisin alkuvaiheissa. Rakas ystävämme oli pari vuotta sitten ajatellut meidän tarvitsevan lomaa ja tarjosi meille viikon reissua Kanarialle, kunhan käyttäisimme sen parin vuoden sisällä. Soile oli asiasta erittäin innostunut, koska ei ollut kahdeksaan vuoteen lomaillut. Minä lämpenin ajatukselle hitaammin, koska osaan ottaa rennosti täälläkin. Kun takaraja oli menossa umpeen, suunnittelimme annetun budjetin raameissa jopa kahden viikon lomaa. Vaikka maailmalta alkoi kuulua huolestuttavia uutisia, tilasin lennot ja hotellin. Kanaria näytti silloin vielä yhtä karanteenissa olevaa hotellia lukuun ottamatta hyvältä. Tärkeän tapaamisen takia lykkäsin lentoa yhdellä päivällä. Seurasin koko ajan uutisia ja selitin itselleni, että mehän lähdemme Kanarialla pakoon koronasta. Kumman pitkälle mieleni keksi perusteluja valinnalle, jota kovasti olin jo alkanut haluamaan.

Matkalla lentokentälle Googlesta lukemani uutiset alkoivat kuitenkin synkentyä ja Kanarialtakin vapautui piilossa pidettyjä tilastoja tartunnoista. Vastahakoisesti oli otettava järki käteen. Kävimme kentällä perumassa matkamme, syömässä lomapizzat ja palasimme Majataloon suunnittelemaan kriisistä selviämisen strategiaa.

Nyt olemme tietysti rajattoman kiitollisia siitä, että olin lykännyt lähtöämme yhdellä päivällä. Muuten olisimme ehkä vieläkin siellä, vailla kämppää tai paluulippua, kykenemättöminä hoitamaan kotikriisiä millään lailla. Seuraavaksi pitää yrittää jostain saada rahoja takaisin tai matkaa siirrettyä syksyyn. Olin onneksi ottanut peruutusvakuutuksen. Liekö siitäkään mitään apua tässä turismibisneksen suuressa konkurssissa.

Nyt kun olemme kaikki yhdessä tilanteessa, jossa ostamisen ja myymisen mahdollisuudet ovat rajatut, joudumme harjoittelemaan ihan uusia asioita. Yksi vaikeimmista on pyytäminen.

Pyydä, niin ehkä saatkin.

Netti on nyt täynnä kehotuksia auttamaan riskiryhmiä ja ottamaan heitä kaikin tavoin huomioon. Hyvä niin, mutta totta on myös se, että Suomi on täynnä avuntarjouksia, joihin kukaan ei ole tarttunut. Eivätkä auttajat tiedä, mitä tehdä, kun niin harva kehtaa pyytää keneltäkään mitään. Tämä kriisi on aktivoinut kaikenlaista auttamista, mutta taivuttaako se itseriittoisuuteen tottuneet suomalaiset myös pyytämään? Vai meneekö se niin että pyynnöt esitetään korkeintaan Jumalalle ja loput esitetään vaatimusten muodossa viranomaisille?

Pyytäkää nyt ihmeessä apua kaikki arat ja ujot tai pystyyn ylpistyneet ihmiset. Maailma näyttää olevan juuri nyt täynnä auttajia vailla autettavia. (Enkä nyt puhu hoitohenkilökunnasta ) Kaikesta ei tarvitse maksaa, eikä kaikesta jää jollekin velkaa. Saamattomaksi ihmiseksi jää vain hän, joka ei pyydä keneltäkään mitään.

Jos mitätöit tarpeesi, kiellät arvosi. Niin se menee. Jos pidät tarpeitasi arvottomina, sinä olet tarvitsijana arvoton. Sen jälkeen alkaa olemassaolon oikeuden ostaminen täyttämällä muiden tarpeita tai ainakin välttelemällä olemasta itse vaivaksi kenellekään. Näistä palikoista on ahkerat ja takuuvarmasti loppuun palavat auttamisen ammattilaiset tehty.

Vain lapsilla on oikeus ainakin yhteen ihmiseen, joka virittää kaikki aistinsa arvaamaan, mitä hän tarvitsee. Häntäkin pitää opettaa sanoittamaan tarpeensa ja hätänsä pyynnön muotoon. Sen lisäksi pitää tietty antaa lapselle kokemus siitä, että apua kannattaa pyytää. Ei lapsi silti vahingoitu siitä, ettei saa kaikkea haluamaansa. Juuri nyt moni lapsi harjoittelee suurtenkin sosiaalisten tarpeiden turhautumista. Silloin on tärkeää antaa heidän turhautuneille tarpeilleen oikeutus, eikä välittää heille sitä, ettei nyt saa tarvita eikä pyytää. Jos lapsi ei saa edes tarvita, hänen sielunsa saa suuren vahingon.

Useimmat meistä yrittävät salakuljettaa tämän varhaislapsuuden oikeuden parisuhteisiimme. Valitsemme pariksemme ihmisen, jonka kuvittelemme ja toivomme pienestäkin eleestä ymmärtävän mitä tarvitsemme. Sitten moitimme häntä rakkaudettomaksi, kun hän ei osaakaan arvata tarpeitamme oikein. On vaikea ottaa yksinhuoltajavastuu sisäisestä pennusta ja olla se aikuinen, joka itse sanoittaa tämän tarpeet pyynnön muotoon.

Nyt ei ole kysymys vain parisuhdepyytämisestä. Nyt ja hyvän aikaa tästä eteenpäin, kaikkien täytyy oppia pyytämään kaikenlaisia palveluja, apuja ja lahjoja toisiltaan ja ne pyynnöt on opittava esittämään suoraan. Epäsuorat avunpyynnöt menevät huonosti jakeluun, niin huonosti, että joskus jäljelle jää vain hengenvaaralliset tavat huutaa apua.

Jos opimme pyytämään ja antamaan opimme uusia ulottuvuuksia siitä, mitä merkitsee kuulua johonkin. Minä yritin aikanaan pärjätä yksin ja omillani, jotta saisin kuulua johonkin. Onneksi pärjäsin, mutta onneksi myös lakkasin pärjäämästä. Vasta siitä alkoi tie toisten luo, syvempään vastavuoroiseen kuulumiseen. Yksinäisyys tavoittaa yksinäisyyden ja tarvitseva tavoittaa tarvitsevan juuri siinä elämän kohdassa, josta käsin on mahdollista kokea kaikkein syvintä yhteen kuulumista. Voimme kuulua, koska me kuulemme omat ja toistemme tarpeet.

Pyytäminen on myös toisen kunnioittamista; sen myöntämistä, että hänellä on jotain, tai hän on jotain, mitä sinä tarvitset. Sen lisäksi pyytäjä kunnioittaa myös toisen oikeutta omista syistään juuri nyt kieltäytyä vastaamasta pyyntöösi. Manipuloija, vaatija tai syyllistäjä ei sitä tee. Siksi pyytäjä avautuu myös pettymyksille. Niiltäkin voi toki suojautua olemalla pyytämättä mitään, mutta yleensä se tarkoittaa piiloutumista krooniseen turhautumiseen ja pessimismiin. Ihan turhaa. Ei pettyminen ole maailman pahin asia. Pyytämällä osoitat kunnioitusta tarpeillesi. Pettymällä, suremalla ja suuttumalla osoitat kunnioitusta turhautuneille tarpeillesi. Ei se ole sen kummempaa.

Pyytäminen on ihan vallaton juttu. Siksi niin harvat uskaltavat sitä tehdä. Turvallisempaa on turvautua valtaan. Rahakin on valtaa ja avun ostaminen pitää toisen alisteisessa asemassa tai ainakin turvallisen välimatkan päässä. Pyytämällä reilusti ja suoraan luovun manipulaatiosta, epäsuorasta ja huomaamattomasta vallan käytöstä. En enää viesti hyväksymättömyyttä, enkä ruoki toisen pahimpia pelkoja saadakseni häneltä mitä haluan. Lakkaan syyllistämästä häntä turhautumistani, enkä enää leiki uhria, joka piiloutuu itse kaivamaansa kuoppaan. Osaan kyllä ne syyllistävät katseet, huokaukset ja maneerit, joilla voin saada toisen kantamaan minulle vaikka päänsä lautasella. En kuitenkaan enää halua tyhjiä päitä ja syyllisyydestä käsin vastaan tulemista. Haluan vapaiden ihmisten rehellisiä vastauksia suoriin pyyntöihin. Voit vastata minulle kieltävästi pelkäämättä, että hylkään sinut ja voit vastata myöntävästi joutumatta hylkäämään itseäsi.

Pyytäminen on oikeasti tosi vaikea laji. Minäkin olen auttajana sitä karttanut, kunnes salaa kannettu pahoinvointi tuli ylivoimaiseksi. Se on niin vaikea laji, että monilla se tyssäsi siihen ensimmäiseen kertaan, jolloin kieltävä vastaus sattui liian paljon. ”Minähän en kahta kertaa pyydä.” Toinen pyyntö samalta ihmiseltä on vielä vaikeampi. Siinä on jo vaatimuksen epätoivoa. Kolmas pyyntö on vaarassa luhistuttaa kerjäläisen rooliin. Rohkea olet, jos et peru pyyntöäsi pettymyksen edessä, etkä muuta sitä muuksi kielteisen vastauksen saatuasi. Itseäsi kunnioitat, jos annat tarpeittesi olla itsellesi tärkeitä, silloinkin kun ne jäävät turhautuneiksi.

Pyytäminen on kauppiaan nöyrtymistä, varkaan parannuksentekoa, hallitsijan kruununluovutus, kerjäläisen ryhdistäytymistä, hyväntekijän pysähtymistä ja erakon astumista ihmisten ilmoille. Huojentunut on hän, joka ei enää turvaa vain itseensä, vaan antaa ylpeytensä murentua ja luopuu yrityksistään vääntää kättä mahdottoman kanssa. Perillä on hän, joka antaa voimansa uupua niin, ettei enää jaksa juosta pelkoaan pakoon. Onnellinen on hän, joka uskaltaa pyytää toista auttamaan ja ehkä tuleekin hädässään kohdatuksi.

Nyt meidän kaikkien pitää osallistua sellaisen maailman rakentamiseen, jossa ihmisille jää kokemus siitä, että apua kannattaa pyytää. Näin me suostumme ihmiseksi toiselle ihmiselle. Harvoin sinä olet niin tosi kuin pyytäessäsi. Harvoin olet niin alasti kuin näyttäessäsi, mitä toiselta tarvitset.

Milloin olet pyytänyt apua, lohdutusta, kuuntelua, neuvoa, palautetta tai rakkautta? Oletko koskaan pyytänyt ketään rakastamaan sinua? Milloin olet viimeksi pyytänyt häntä antamaan sinulle anteeksi? Oletko koskaan pyytänyt ketään pyytämään sinulta anteeksi? Ei nöyryyttääksesi häntä, vaan jotta hän siten voisi auttaa sinua päästämään irti kaunastasi?

Ei sinun tarvitse aloittaa noin suurista ja dramaattisista teemoista. Aloita pienistä ja vaarattomista pyynnöistä. Harjoittele riskien kasvattamista rohkeutesi rajoja venyttäen. Ennen kaikkea: Älä jää kitumaan ja yksin kuolemaan, vaan pyydä apua.

P.S. Lopuksi annan sarjan itsetutkimuksellisia kysymyksiä siltä varalta, että haluat paneutua tähän tematiikkaan perusteellisemmin. Parhaiten hyödynnät näitä kysymyksiä vastaamalla niihin yhdessä luotetun ystävän kanssa tai kirjoittamalla vastauksesi päiväkirjaasi:

  • Mitä ensimmäiseksi tulee mieleesi, kun ajattelet pyytämistä?
  • Muistele lapsuuttasi. Mikä on ensimmäinen kokemuksesi pyytämisestä?
  • Miten sinun tarpeitasi on arvostettu ja miten se on heijastunut omaan kykyysi arvostaa tarpeitasi?
  • Kenen tarpeille sinä mahdollisesti olet joutunut elämään?
  • Mitä tarvitset eniten juuri nyt?
  • Keneltä et ehdottomasti suostuisi sitä pyytämään? Miksi?
  • Keneltä voisit sitä pyytää? Miksi?
  • Mikä tekee pyytämisen sinulle vaikeaksi?
  • Keneltä olet viimeksi pyytänyt ja mitä?
  • Millä tavalla olet vastannut myönteiseen vastaukseen?
  • Millä tavalla olet vastannut kielteiseen vastaukseen?
  • Mitä pohjimmiltaan etsit ja mihin uskot, kun pyydät?
  • Millä ehdoilla suostut pyytämään?
  • Milloin aiot pyytää, keneltä ja mitä?
  • Miten aiot suhtautua kielteiseen vastaukseen?
  • Miten aiot suhtautua myönteiseen vastaukseen?
  • Mistä voisit kiittää ja ketä?

Mekin pyydämme

Oman ansaintamme mahdollisuudet ovat nyt loppuneet, niin kuin monella muullakin. Siksi palaamme oman toimintamme alkutekijöihin. Ystävyyden Majatalon on käynnistänyt ja mahdollistanut suuri joukko ihmisiä yksityisillä lahjoituksillaan. Sitä mukaa kun opimme kasvattamaan omaa ansaintaamme, olemme vähemmän tukeutuneet lahjoituksiin. Nyt olemme taas kerran melkein täysin riippuvaisia mm sinun tuestasi.

Auta meitä auttamaan muitakin hädässä olevia. Edellisen laman jälkeen palveluillemme oli kysyntää enemmän kuin mihin pystyimme vastaamaan. Nyt olemme paremmin valmistautuneita ja pidemmällä kokemuksella viisastuneita kohtaamaan sitä lamaa, joka tästä kriisistä seuraa. Selviytyäksemme siitä tarvitsemme kuitenkin sinun apuasi. Auta, jos kohtuudella voit.

Saaja: Kohtaaminen ry
Osuuspankki: FI81 5410 0220 4035 16
Viite: 7773

Poliisihallituksen lupa nro RA/2020/470. Keräys koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Varoja käytetään yhteisöhoidonohjaajan ja terapeuttisen työn ohjaajan palkkaamiseen sekä kuntouttavan toiminnan aiheuttamiin kustannuksiin.

Voit myös laittaa asettaa verkkopankistasi tulemaan meille automaattisesti pienen säännöllisen tuen esimerkiksi kuukausittain. Koronakriisin aikana sellainen tuo meille jonkin verran ennustettavuutta, mutta senkin jälkeen tarvitsemme lisätukea voidaksemme palkata Soilen täysiaikaiseksi terapeutiksi. Hän on tähän asti tehnyt työnsä talkoilla ja yhteiskunnan tarjoamalla työllistämistuella. Juuri nämä säännölliset pienet tukimaksut ovat osana työmme taloudellista selkärankaa. Kerromme kyllä, jos sellainen päivä tulee, että emme sitä enää tarvitse ja voit siirtää sen akuuteimpiin kohteisiin.

Katso täältä, miten voit tehdä kuukausilahjoituksen pankissasi.

 

Kiitos, kun luit. Rakasta meitäkin.

 

P.S. Olet myös tervetullut minun facekaverikseni. Seinälläni viljelen erilaisia keskusteluteemoja ja ajattelun virikkeitä. Vuorovaikutus on pysynyt minusta ajoittaisesta haastavuudesta huolimatta hyvänä, humoristisena ja havahduttavana.

 

Hänen palveluksessaan: 

Daniel, Soile, Teja ja kumppanit

Ajankohtaisia uutisia kirjoittelee majatalon isäntä, Daniel Nylund.

Uutisiin hän yleensä valitsee jonkun ajankohtaisen, teologisen tai kaunokirjallisen aiheen ja kietoo ne majatalon sen hetkisiin kuulumisiin.

Pysy mukana tulevista tapahtumista ja kursseista tilaamalla:

Ajankohtaista RSS-syöte

Tapahtuma­kalenteriKurssit ja juhlat koko vuodelle

Uhriutumisen kulttuuri
- Valta ja vastuu -
Tutustu ja tilaa majatalon isännän uutuuskirja!