seison tuulessa ja vatsaan sattuu
Jumalan rakkaus koskettaa ulkoa ja sisältä
-
Jumalan rakkaus kurottuu kohti joka puolelta
pääsen karkuun vain mieleni syvyyksiin
mitä ihmettä täällä on
-
minä kirjoitan näppäimistöllä
mutta Jumala kirjoittaa minulla
me käytämme paljon delete-näppäintä
-
olisin tahtonut kirjoittaa zen-runon
mutta mitäs noista
Jumala ehti ensin
-
saan silmäni auki
ja huoleni seisovat rivissä vuoteen vierellä
ne laulavat iloisen laulun
ja kiirehtivät sitten takaisin paikoilleen
-
minä ja Jumala viihdymme samassa hiljaisuudessa
me hymyilemme toisillemme
-
ominaisuuteni ja tekoni nousevat ilmaan
ja lentävät pois
minä katson meren jäätä
-
maailmassa on paljon teitä
ja paljon risteyksiä
-
kun tiedän että olen olemassa
lakkaa kiinnostamasta se
miten olen olemassa
-
kun tiedän että Jumala on olemassa
lakkaa kiinnostamasta se
miten Jumala on olemassa
-
kun sisältö tulee esiin muodon takaa
lakkaa kiinnostamasta se
millasia yksityiskohtia muodolla on
-
tänä päivänä minun elämäni sisältö
tuli esiin pienissä yksityiskohdissa:
kahvin juomisessa
askeltamisessa juoksulenkillä
melkein itkussa
istumisessa
ja Jumala nauroi onnellisena
-
suuri portti ei narise
sillä se on ruostunut auki
eikä sen läpi kävellä
vaan mennään mukkelis makkelis
-
aivan turha etsiä itseään
kun se on löytynyt
on suuri vaiva päästä siitä eroon
-
kummallista kuinka yksityiskohdat katoavat
ei jää mitään mihin tarrautua
onko täällä mitään?
-
olen kirjoittanut polusta
mutta se oli väärä
ja kuitenkin oikea
sillä ilman sitä en olisi tullut tälle
mutta älä ole huolissasi
kaikki polut liittyvät täällä
-
minun alkuperäiset kasvoni:
porkkana
pilvi taivaalla
bussin rämähdys
roska tuulessa
-
kun tunteet kaikkoavat
ja odotukset lakkaavat viihdyttämästä
yksinäisyydessä ei ole mitään pelättävää
on vain minä
-
ja niin kaikki runot
ovat zen-runoja
-
jos etsit viisautta
varsinkin jos sanot sitä valaistumiseksi
kiinnitä huomiosi siihen
mikä on tavallista mutta ei mukavaa
-
me keksimme määritelmiä itsestämme
ja näemme sitten paljon vaivaa
jotta pystyisimme uskomaan,
että ne ovat todellisia
-
me määrittelemme itsemme sillä,
mihin tarraudumme ja mitä torjumme
näiden ulkopuolella me olemme äärettömiä
ja äärettömän vapaita
-
kun me ymmärrämme,
että ei ole tarpeen tehdä mitään,
me ymmärrämme,
mitä on tarpeen tehdä
-
kun suuriksi luullut kysymykset
ja suuriksi luullut vastaukset katoavat,
jää jäljelle vain se,
mitä on tarpeen tehdä
-
vanha mies istuu yksin yössä
-
jos etsit sitä joka katsoo
löydät sen,
ja myös sen joka katsoo katsojaa,
kunnes miljoona katsojaa on jonossa
eikä sekään riitä,
mutta kun katsominen löytyy,
kaikki katsojat katoavat humahtaen
-
silmät kääntyvät
tyhjä ihmisen kuori katsoo
sisällä suuri tila
jossa kaikki asiat tanssivat
vai oliko se vain yksi
- en tiedä eikä kiinnosta
