Ajattelin ensin kirjoittaa vain artikkelin sisäisestä selkeydestä, mutta tästä tuli pienimuotoinen kirja sisäisestä selkeydestä ja persoonan rajoista - siis itse asiassa irti päästämisestä ja vastuun ottamisesta omasta itsestämme. Tiedän varsin hyvin, että Zenin kaltaista avointa, piittaamatonta ja välitöntä elämää ei voi opettaa kirjoittamalla eikä oppia lukemalla. Ei myöskään irti päästämistä, rauhaa eikä sovintoa. Kukaan ei voi oppia niitä lukemalla, mutta me voimme silti löytää ne, sillä ne ovat meidän inhimillisyytemme perusolemus. Siksi uskallan toivoa, että nämä kirjoitukset viitoittaisivat edes hämärästi tietä niitä kohti. Toivon, että ne auttaisivat sinua löytämään elämän arvokkuuden, oman arvokkuutesi ja kaikkien muiden ihmisten arvokkuuden. Sen Arvokkuuden, joka on kaikkien hyökkäysten ulottumattomissa, ja etsii sovintoa kaiken ja kaikkien kanssa. Toivon, että näillä sivuilla näkisit kuvan sekä Inhimillisyyden hauraudesta että lujuudesta.
