Luottaen

En vielä missään.
Kaksi askelta takana
olen siinä mistä läksin.

Astun hitaasti, arasti.
Tuntematon odottaa minua.
Mitä se on?
En tiedä ellen kävele
ellen jatka matkaa.

Kuljen ja katselen
kauhistuen epäonnistumisia
takaumia ja vanhoja haavoja.

En voi pysähtyä.
On mentävä mäkien taakse
opittava uudelleen elämään
vapisevan sydämeni kanssa.