On aika
katsoa tyhjyyteen
kun mitään ei näy
On aika olla hiljaa
kun hiljaisuutta ei löydy
kun äänettömyys puhuu jyrinällä
joka on liian kova kestettäväksi
On aika itkeä
kun kyyneleet eivät tahdo tulla
kun surun jalokivet
on käytetty loppuun
mutta monta vielä tarvittaisiin
On aika levätä
kun vain levottomuus on läsnä
kun ajatukset kiertävät kehää
ja tulevaisuus toistaa menneisyyttä
On aika toivoa
kun epätoivo sokaisee silmäsi
kun tänään on raskaampi kuin eilen
eikä huomista vielä näy
On aika
sillä ei ole toista aikaa
ei toista paikkaa
ei toista elämää
ei toista sinua
|