Hymy

Kasvoillasi oli vielä kurjuus
menneisyytemme merkkinä.
Kivuistasi huolimatta kuljet ylpeästi
joka hetki tuskaasi kantaen,
vain haluten unohtaa kaiken.

Jonain päivänä kohtaamme
hymy huulillamme.
Hymyilemme rakkautta,
anteeksi antanein sydämin
jotka elävät jokaisen hetken
kuin menneisyyttä ei olisikaan.

Silloin emme voi olla hymyilemättä,
silloin sielumme tanssittavat meitä
niin kuin lattiaa ei olisikaan.