Kaktus


Tunsin kätesi hellän kosketuksen
varovasti väistäen kaikki okani
herättäen henkiin kauneimman kukkani
vain sinun vaasiasi varten.


Siirsin siihen koko sydämeni
rakkauden joka solustani
puhjeten suloiseen kukkaan
kaikesta mehustani luopuen.


Tavoittaessasi sitä koskit piikkeihini.
Kuulin vain askeltesi äänen
kun jokainen niistä kuljetti sinua pois
ainoasta rakkaudesta jonka saatoin antaa.


Näen sydämeni kuolevan
hiljaa hiipuvassa kukassa.
Kun se on mennyt,
vain tyhjä kaktuksen kuori
koristaa kuivaa autiomaata.


Rakkauden haavoja